Thursday, August 11, 2011

Rullaluistimia vai pikkuautoja?

Tämä viikko on huono viikko, erittäin huono viikko.

Yhdelle nämä ovat rullaluistimia. Toisille pikkuautoja.

Menin tänään jälleen puolen päivän aikoihin uima-altaalle lasten kanssa. Altaalla oli miltei ruuhkaa. Altaanreunalla aurinkoa palvomassa olivat jo seinänaapurimme herra N ja toinen naapurimme pihan toiselta puolelta, rouva S. --- Sekä Asemalle Jäänyt Rouva.

Juttelin niitä näitä sulassa sovussa naapureitteni kanssa ja uitin samalla lapsiani. Aikansa uituaan lapset kaivoivat rattaiden korista puhtaat, muoviset ja altaassa hyvin kelluvat pikkuautot. He leikkivät niillä altaan päässä, kaukana laidalta. Eivät mitenkään meluten, mutta ---

Yht'äkkiä Asemalle Jäänyt Rouva nousi aurinkotuolillaan istumaan ja ilmoitti:
- Tämä ei nyt käy päinsä. Lapset eivät saa leikkiä moisilla rullaluistimilla täällä altaan reunalla. Heidän pitää mennä pois täältä.

Rouva S totesi Asemalle Jäänelle Rouvalle että kyseessä ei todellakaan ole rullaluistimet, vaan lapset leikkivät sulassa sovussa leluautoilla. Itse pyysin lapsiani tulemaan pois Asemalle Jääneen Rouvan lähettyviltä, kun olivat lähimmillään noin 5 m päässä naisesta.

Kohta nainen kuitenkin kahahti puhkuen ja puhisten altaalta kohti kotiaan, puuskuttaen:
- Asia ei todellakaan jää tähän. Lapset eivät saa moisilla rullaluistimilla altaalla leikkiä.

*PUUH*

Nainen kävi hakemassa puhelimen ja jonnekinhan hän soitti.
Sääliksi kävi soiton vastaanottajaa.

Kerroin rouva S:lle maanantain välikohtauksesta, poliisilla uhkaamisineen kaikkineen.
Kerroin myös tiistain episodista:
Olin lasten kanssa uimassa kun pihan poikki kulki vanhempi aasialaistaustainen mies pyörää taluttaen. Asemalle Jäänyt Rouva kahahti heti parvekkeelle kysymään millä asioilla mies liikkui, asuiko hän tällä ja tulihan sieltä se poliisin soittaminenkin samassa syssyssä. Mies-raukka ei saanut hämmennykseltään sanaa suustaan. Miltei huusin miehelle pahoitteluni.
Rouva S kertoi että kaikkinensa kyseessä ei ole mikään uusi asia. Asemalle Jäänyt Rouva on haastanut riitaa käytännöllisesti katsoen kaikkien lapsiperheiden kanssa, mukaanlukien sekä naapurimme herra N että hän itse. Lisäksi, kiitos Asemalle Jääneen Rouvan,  heidän omasta taloyhtiössäänkin on muuttanut lapsiperhe pois kyllästyneenä rouvan terrorisointiin. Esimerkkinä perheen kiusaamisesta S kertoi kuinka jos he jättivät märällä kelillä kenkänsä oman oven pieleen kuivumaan --- siististi järjestyksessä ja ei todellakaan kenenkään tielle --- Asemalle Jäänyt Rouva oli tullut hakkaamaan ovea ja huutamaan kuinka kengät pitää heti ottaa sisälle, kengät ovat paloturvallisuusriski. Kaikken siis puututtiin kunnes kamelin selkä katkesi.

Olin välikohtauksesta poissa tolaltani ja Rouva S yritti lohduttaa, sanoa että naisen hyökkäyksiä ei pitäisi ottaa henkilökohtaisesti. Vaikeaa se silti on, sen hän itsekin myönsi, puhui omakohtaisesta kokemuksesta. Surullista kuinka Asemalle Jäänyt Rouva tuhlaa elämäänsä olemalla kaikille ilkeä, totesimme. --- Paha ja ilkeä. Kaikille.

Altaalta kotiin tultuani itkin lohduttomasti. Jopa niin että Niilo kävi hakemassa paloautokirjan ja ryhtyi sitä minulle lohdutukseksi lukemaan. Joskus tämä kaikki on vain niin --- liikaa. Joutua lapsien kanssa ventovieraan kiusaamaksi. Ainoastaan siitä syystä että on lapsinensa olemassa ---

Eikä tässä vielä kaikki surkeus tälle päivälle.
Eilinen hampaidenkiristys ei onnistunut itse hoidonkaan osalta kovin mairittelevasti. Paikka/kruunu jätettiin liian korkeaksi ja kiillotus myös puolitiehen. Ennen oireeton hammas siis vaivaa, jopa yöllä. Ei siis muuta kuin uutta aikaa tilaamaan ja uudestaan suden suuhun :(

Kuva: Tonka

2 comments:

Henriikka said...

Tuo vaan aina yllättää, kuinka kurjia ihmisiä ja ajatusmaailmoja on, että toisen mielen pahoittaa tahalteen ja syyttä suotta! Tuollaisella tyypillä on pakko olla itsensä kanssa ongelmia! ja siis olisihan se kamalaa elää itse noin asemalle jääneenä, et vähemmästäkin tulee ongelmia :)....tiedän, se ei juurikaan lohduta, kun itse joutuu hyökkäyksen kohteeksi ja tulee paha mieli. Nimim. Noita ahtaita ja asemalle jääneitä tätejä on tännekin mahtunut tällä viikolla pahaa mieltä aiheuttamaan...ehkä niillä on joku joukkohyökkäys ympäri maailman menossa. Tsemppia, rohkaisevia ajatuksia ja aurinkoista mieltä kaikesta huolimatta!

Päivi said...

Tänks! Tsemppiä myös sinne. Maailmankaikkeuden konduktööri lienee poistanut tällä viikolla häiriköitä junasta ja nyt ne sitten kiusaavat meitä tavallisia tallaajia ;)