Pyörällä

- Kato äiti, ilman appareita!!!
- Niin, ja ilman kypärää, huomaan...

Äitenpäivän kunniaksi Leo oppi ajamaan polkupyörällä. Ilman apupyöriä. Pari päivää tästä eteenpäin muutuin  vielä enemmän tarpeettomaksi. Poika tajusi miten lähdetään liikkeelle ja pysähdytään. Ihan itse. Ilman äidin apua.

Viime viikot meillä on siis pyöräilty.
Paljon.
Onni on taloyhtiön iso piha!

Tänään pihakiintiö oli nähtävästi nautittu täyteen ja kääpiöt keksivät omasta mielestään aivan mahtavan idean: he halusivat lähteä pyörillä lähikauppaan.
- Valtsuun! kuului metrinmittaisten käsky.
Matkaahan sinne on toki vain kilometri, mutta matkalla sinne on --- oikeaa liikennettä.

No, koska Niilo tarvitsi päiväkodin eväsretkelle pillimehua ja Leo kevätjuhliinsa pikkuporkkanoita, lähdimme matkaan. Kakisteluistani huolimatta. Matka meni yllättävänkin hyvin. Nautimme kaupan portailla jätskit, jonka rippeet ja roiskeet pyyhittiin paidanhelmaan (vasta 6 v 3 kk 9 pv äitiyttä takana, joten kuka sitä paperia muistaa mukanaan kannella). Lisäksi Leo sai lakisääteiset x-raivarit kaupan pihassa ja ajoi vähän ennen kotia sinne koko kaupunginosan syvimpään ojaan nokkospuskien keskelle.

Kotona laitettiin vähän kortisonivoidetta ja elämä jatkuu.

Naisten kymppi on 9,94 km!

Liina Pudonneita omenoita -blogista, yksi Blogistanian Mutsien kympin -treeniryhmäläisistä, pyysi alkuviikosta huutamaan HEP!

No, minähän huusin.

- HEP!

Lahna?

Torstaina kusti sitten polkaisi postilaatikkoon osallistumispaketin Naisten Kympille. 

- Kiitos vain kovasti vielä kerran, Liina! 

Tänään kävin väkertämässä tuollaisen yllä olevan kuvion, 

olisiko tuo nyt kala tms. vesipeto. 

Aikaa taideteoksen luomiseen kului 49:06. 

Korkkasin samalla adizero Adios 2:t, joita mainostetaan mm. maailman nopeimmiksi maratonkengiksi. Haile Gebreselassie on kuulemma kipitellyt Berliinissä 2011 samanlaisilla maratonin aikaan 2:03-jotain, joka on sikamaisen kova aika. No, minusta kengät olivat vain nätit, joka on toki aina pätevä kriteeri valita juoksukengät :)

 

Kuva Addun omilta sivuilta.

Millaiset ne sitten olivat? 

Nätit ja aika nopeat. 

Ja varmasti aivan mainiot poposet seuraaville 500+ lenkkikilometrille.

Jos nyt jotain kuitenkin niin --- 

Vastoin Addun verkkosivujen käyttäjäarvioita, kengät ovat pikemminkin niukkaa kuin reilua mitoitusta. Jalkani on kokoa 40, mutta valitsin saman kokoiset Adiokset kuin Feather 2:nikin ovat (40 2/3). Kymppi tuntuu kynsissä...

Ha-ha-haaste!

Jei! Omaa tietään etsivä Johanna haastoi minut vähän aikaa sitten, siis maaliskuussa tai jotain, ottamaan osaa haasteeseen.

Että kiitosta vaan Jonsku!
Hyvähän siellä Havajilla on köllötellä.
Suomessa sataa vettä.
Ja on k-y-l-m-ä-! 
Että tervetuloa vaan karuun todellisuuteen kesällä, nih :)
(Mennään sit taas baariin!)

Eniveis, haasteen mukaan minun kuuluu toimia seuraavasti:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaaja, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

Heitetään ensin kehiin 11 faktaa aiheesta me, myself and I:

1. Olen kirjoittanut tätä tekstiä yli kaksi kuukautta. Kysymyksiin vastausosio oli ihan läpihuutojuttu, mutta nämä faktat!!! Ja uudet kysymykset!!! Ja se haastaminen --- apua!!!
2. Olen siis aika tylsä.
3. Bloggaamisen sijaan aika kuluu perheen, uran ja urheilun parissa. Urastani (sic!) en ole täällä tietyistä tylsistä syistä kauhesti huudellut, joten kerrotaan nyt jotain tylsää siltäkin rintamalta ;)
4. Olen ottanut pohjakosketuksen nykyisellä urallani jo heti ensimmäisellä viikolla. Kapusin tuolloin Peräseinäjoella tikapuita pitkin noin 1500 mm syvän kuopan pohjalle.
5. Olen ollut myös huipulla. Edellisessä virassani pääsin matkustamaan aasilla Medeon padon päällä Almatyssa, Kazakstanissa. Minulla oli tuolloin päälläni hempeän pinkki pellavainen jakkupuku ja kuumetta yli 39 astetta.
6. Vuonna 2006 olin työmatkoilla 60 pv vuodesta. Se oli henkilökohtaisen elämän kannalta aika paljon. Miltei liikaa.
7. Nykyiseen työnkuvaani ei sisälly matkustamista. Silti olen käynyt sitten marraskuun Kanadassa, 2 x Tanskassa, 2 x Saksassa, Virossa, Ruotsissa ja Latviassa. Niin --- ja mm. Tampereella ja Peräseinäjoella.
8. Kesäkuussa menen Edinburghiin. Näin siitäkin huolimatta että en golfaa enkä juo viskiä.
9. Ennen marraskuuta 2012 en ollut ikinä käynyt yhdelläkään konepajalla. Nyt olen pajakonkari, kiertänyt niin Suomen, Ruotsin, Viron, Saksan ja viimeksi Latvian pajoja.
10. Vierailemistani pajoista vain Saksassa pajalla seinällä oli tissikalenteri.
11. Tapailen viran puolesta v. 2002 Mr. Latviaa. Tällä viikolla jopa iltapäiväkahvien merkeissä.

Ja sitten vastauksia Johannan suuriin kysymyksiin:

1. Mitä tekisit, jos voisit tehdä mitä tahansa? - En varmaan mitään erityistä. Haluan olla oman onneni seppä. 
2. Mikä on elämän tarkoitus? - Elää anteeksipyytelemättä mutta silti muuta elämää kunnioittaen.
3. Mikä tekee sinut onnelliseksi? - Hyvä elämä tässä ja nyt. Onnelliset, tasapainoiset ja rakastavat lapset, omaa aviomiestäkään unohtamatta.
4. Millaisena haluat nähdä elämäsi, kun sitä vanhana taaksepäin katselet? - Haluan nähdä elämäni tarkoituksellisena polkuna kohti parempaa.
5. Mitä asiaa luulet katuvasi myöhemmin? - Haluan elää elämäni ilman katumusta. 
6. Mikä on suuri salainen haaveesi? - Ei se nyt mikään salaisuus ole, että ulkomaankomennus olisi taas poikaa. Johan tässä vajaa vuosi Suomessa on asuttukin :)
7. Mitä asiaa itsestäsi monikaan ei tiedä? - Minulla on aivan olematon nimimuisti, eikä kasvomuistissakaan ole kehumista. On muuten kohtuullisen kiusallinen piirre niin busineksessa kuin muussa elämässä. 
8. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? - Kansainvälisissä teknisisssä asiantuntijatehtävissä tai hankinnassa. Kumma juttu että ensimmäisenä tulee nämä työsiat mieleen ;) 
9. Ketä opettajaasi haluaisit kiittää erityisesti ja miksi? - Historianopettaja Alpuaa? Englanniopettaja Kammosta? Matematiikanopettaja Kemppiä? Kuvaamataidonopettaja Joutsia? Ruotsinopettaja Kauhasta? --- Ei, haluan kiittää silloista  lukion rehtoria, joka opetti myös kurssin-pari biologiaa. Olikohan se nimi nyt Tahvanainen, en (yllättäen) muista, mutta sen muistan kuinka hän kerran opetti meille tytöille että "ei pidä antaa niin kuin ajokoira." Siinä sitä elämänohjetta kerrakseen ;)
10. Mitä matkustaminen sinulle merkitsee? - Käytännössä tutustumista kaiken maailman perähikiöihin. 
11. Miten sinusta tuli bloggari? - Täydellisenä kotirouvana sitä tekee kaikenmoista hassua aikansa kuluksi.

Ja sitten ne jatkokysymykset:

1. Mikä taas on se maailman kolkka, minne et ikinä haluaisi muuttaa?
2. Mikä on pahin perähikiä missä olet käynyt?
3. Mitä et ikimaailmassa haluaisi tehdä työksesi?
4. Jos saisit kolme toivomusta, mitkä ne olisivat?
5. Uskotko tahtoon vai sattumaan?
6. Mikä on pohjakosketuksesi?
7. Milloin olet ollut huipulla?
8. Missä sait ensisuudelmasi?
9. Kumpi oli ennen, muna vain kana?--- Ja vielä kaksi pitäisi tiristää...
10. Mikä on paras urheilusuorituksesi?
11. Kuinka epäisänmaallista on olla katsomatta mm-lätkää?

Seuraavaksi haasteosio:

No, kaikki kynnelle kykenevät voivat osallistua talkoisiin. Tietty Kaisuli tuoreena bloggaajana on luonnollisestikin tulilinjalla. Että terkkuja vaan :)

Psssst. Esikatselussa fontit näkyy miten sattuu. Kiitos siitä kuuluu Googlelle! Mutta kirjoitusvihreet ovat kyllä omatekemiä = ei yhäkään suomenkielistä oikolukua tällä kotikoneella.