Aamupaiva museossa

Poikamme ovat saavuttaneet sen ian. Dinosaurusian. Tasta(kin) syysta vierailu luonnonhistorialliseen museoon Manhattanilla oli aivan must.

Dinosaurusten lisaksi museossa tavatiin niin mammoja, mammutteja kuin muita karsakkaita...

... seka asetelmia, joissa savanni ei ollut nukahtanut.

Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka siis, takuulla myos pikkuvaen mieleen. 

Vierailijoille pieni sisapiirin vinkki: museon ilmoittama paasymaksu on vain suositus. Jos ostat liput etukateen netista, sitoudut maksamaan koko summan, mutta jos ostat liput ovelta, voit maksaa mita haluat. Oikeasti siis, hovelina enemman tai pihina vahemman! Menimme itse museoon huhtikuisena maanantaina noin 10:30 aamulla. Metrolla paasi ovelle. Ruuhkaa ei ollut.

Museovierailun jalkeen lounaan voi ostaa heti museon ovien ulkopuolella olevista karryista (herrrrrkullisia hodareita) ja nauttia nakit katevasti Keskuspuistossa.

Maailman suurin omenatarha

Lempihedelmani on omena.

 Raikas golden delicious.

Makoisan kirpea granny smith.

Lempean raikas gala.

Harvan tapaama mutta sitakin kuuluisampi macintosh.

Mausteisen makea fuji.

Pidatko sina omenoista?

Empire State of Mind

Kotiinpaluuseen kuuluu myos luopumista.

Haikeita halauksia ja hyvasteja.

Lupauksia tulla viela takaisin. 

Joskus.

Yksi hyvasteltavista on New York.

Ensimmaisella kerralla tulimme lautalla Connecticutista Long Islandille. Manhattanin silhuetin nakeminen, se oli maaginen hetki. Kavimme Top of the Rockissa, Rockefeller Centerin katolla. Central Parkissa, Central Park Zoossa. Asuimme Upper Manhattanilla, 86. kadulla, kavereidemme tyhjassa, vuokralaisia vailla olevassa asunnossa.

Aluksi en ymmartanyt kaupunkia. Olin lahinna kauhuissani. Liikenne oli aggressiivista. Taksit soittivat torvea. Ihmettelin minne kaikilla oli niin kiire. Silti, jotain kaupungissa oli, jotain joka vain vaati maalaistytolta sulattelua.

Toisella kerralla kaupunki kolahti. Oli joulunalusaika. Olimme muistaakseni 32. kadulla, hotellissa. Illalla kavin Niilon kanssa kaksistaan hampurilaisella, mieheni katsoessa Leon peraan. Seuraavana aamuna kavelimme mieheni kanssa kohti Times Squarea. Kaupungista oli tullut yht'akkia jotenkin kotoisa.

Kolmannella kerralla olimme yhden yon lapikulkumatkalla, Brooklynissa. Kavimme tapaamassa kavereitamme, joiden perhe oli kasvanut yhdella, ja hikisen iltapaivan leikkipuistossa leikkimassa. Sitten jatkoimme matkaa Washington DC:hen.

Parin viikon paasta sanomme ohikulkiessamme heipat New Yorkille. Suunnitelmissa on kaksi yota Manhattanilla, ehka jossain Times Squaren kulmilla. Sielta eksynemme ainakin Fin-poikaa tapaamaan ja  dinosauruksia ihmettelemaan American Museum of Natural Historyyn.

--- Ja katsomaan kaupungin valoja.
Niilolle ne jaanevat mieleen, toivottavasti myos Leolle.

Matkalla jossain päin maata

Saavuimme eilen kotiin.

Pitkä viikonloppu vierähti kuin siivillä. 

Ja paljon on taas nähty ja koettu.

Alkuperäinen suunnitelmamme oli lähteä matkaan perjantaiaamuna, mutta ruuhkia välttääksemme lähdimmekin jo torstai-iltana ajamaan kohti New Yorkia. Yövyimme ensimmäisen yön Bridgeportissa Connecticutissa. Aamulla otimme sieltä lautan Long Islandille New Yorkin osavaltioon. Lauttamatka on aina elämys, varsinkin pikkumiehille.

Port Jefferson, NY

Rantauduttuamme ajaa hurautimme Long Islandin poikki kohti seuraavaa etappiamme, joka oli itse New York City, tarkemmin sanottuna Brooklyn. Siellä kävimme moikkaamassa 5-kuukautta vanhaa pikku-Finiä. Ehdimme toki myös käydä leikkimässä Prospect Parkissa.

Lauantaiaamuna auton nokka käännettiin kohti Washington DC:tä. 

Ja sieltähän löysimmekin vaikka mitä :)

Capitol Hill.

Mutta siitä tarkemmin tuonnempana.