 |
| Aiti, seikkailija, maailmankansalainen. Vahan niin kuin... |
Lasten kanssa matkustaminen ja glamour, siinapa vasta yhtalo. Angelinalta se saattaa onnistua, mutta allekirjoittaneen suorituksessa on viela hieman hiomista.
Lensimme eilen Manchesterista (NH) suoralla Southwestin lennolla Las Vegasiin (NV). Vietimme kuusi ihanaa tuntia viimeista paikkaa myoten taynna olevassa koneessa --- ja nuppusemme eivat nukkuneet silmanrapaystakaan koko aikana. Lapsukaiset kayttaytyivat yllattavankin hyvin, eivat riehuneet, potkineet edessa olevia istuimia, saati huutaneet ja melunneet. Leo sai kuitenkin muutamat, kaksivuotialle lakisaateiset itkupotkuhuutoraivarit, elo turvavyolla penkkiin kiristettyna kun ei ollut pienen miehen mieleen, turvavyovalon palamisesta huolimatta.
Ja mita teki Southwestin lentoemanta?
Leon raivotessa sylissani han tuli kertomaan kuinka aarimmaisen hairitsevaa moinen huuto on.
AI ETTA ONKO?
Kukakohan sita huutoa joutui tahtomattaan kuutelemaan oikein sylietaisyydelta?
Ollessani itse varattu (eh!), mieheni --- tuo oman elamani Brad Pitt --- hoiti lentoemannan kanssa keskustelun enemman kuin mallikelpoisesti. Kysyi josko emolla sitten olisi niita hyvia neuvoja uhmaikaisen kaksivuotiaan hillitsemiseksi. Kun neuvoja ei ollut, han saattoi mainita jotain lapsiperheiden syrjimisesta ja lentolippujen vaihtamisesta jos asiaton mussutus ei lopu. Loppui se.
Matka siis sujui olosuhteisiin nahden lepposasti. Iska ja lapset edusti ja aidillakin oli asenne kodallaan, finni keskella otsaa ja huulet ja nena turvoksissa kuin botoxin jaljilta (nuha, olin allergialaakkeiden voimalla koneessa).
Kun paasimme hotellille, heitin Max Azarian neuletakin olaltani ja paljastin MIH Jeanseilla verhotut kilometrisaareni. Samassa Niilo kysyi:
- Aiti, mita sinulla on takapuolessa? Odotas niin kiskon sen irti. Tama on tikkari!!!
Niin. Kolea asenne ja designerfarkutkaan eivat pelasta jos sinulla on puoliksi syoty tikkari liimautuneena farkkujen takapuoleen.
Onkohan Angelinalle kaynyt joskus samoin?
3 comments:
Voi kääk! :D Mulla ei ole tikkaria ollut, mutta kylläkin omasta suusta nukuksissa pudonnut purkka.
Kone oli rullannut gatelle, koko jengi seisoi hiljaisena kaytavalla odottamassa koneesta ulos paasya, mutta jostain syysta ovea ei saatu auki. Esikoinen, perheen vitsiniekka nuuski kysyvana ilmaa ja kaantyi puoleeni. Silmat kirkkaina mutta nauru suupielessa han kysyi kuuluvalla aanella "Mom, did you just FART???" Havetti niin etten osannut muuta kuin tuijottaa kivettyneena eteeni vaikka koko kone tirskui ja nikotteli. Lapset ja lentokoneet eivat vaan sovi yhteen :-D
Lentokoneessa jotenkin nuo älynväläykset oikein säteilevät. Viimeiset pari lentoa, kuopuksen hiljentämisen lomassa, olen koettanut vakuuttaa esikoiselle, että koneen noustessa ilmaan ei ole kovin hyvä idea hymyssä suin hokea "we're gonna crash! we're gonna crash!" Että jotain epäyhteensopivuutta on todellakin havaittavissa :D
Post a Comment