Liki puolitoista tuntia ja puolitoista mailia.
Retkellä talven jälkeisessä metsässä lasten kanssa.
Lukuisia pysähdyksiä, kirmailuja puoleen sun toiseen.
Puussa kiipeilyä, kivien heittelyä ja sen parhaan kepin etsimistä.
Lopputuloksena on punaiset posket ja iloinen mieli.
Ja totuus ---
Koskaan ei pidä aliarvioida kaura-rusina-keksien vetovoimaa.
1 comment:
Keksien voimaa ei koskaan kannata aliarvioida, sen todistaa nuo ihanat ilmeet :) Ja toki metsässäkin on aina taikaa!
Post a Comment