Pahvitalossa on hiljaista.
Kaikki alkoi viikonloppuna, jolloin emäntä oli huonossa hapessa. Ei, ei mitään vakavaa, vain lapsiperheen perusikävää, vatsatautia.
Ja nyt Niilo on saman "Nixonin koston" kourissa. Voi lapsi-raukkaa, vaikertaa hiljaa sängyssään :(
Vaikka sairastaminen on ikävää, koituu siitä joskus myös jotain hyvää, tällä kertaa oikeita makuelämyksiä. Naapurin Nancy, seitsemänkymppinen leskirouva, laittoi meille sunnuntaina ruokaa. Pelkäsi kai että kuolemme nälkään kun pääkokki oli poissa pelistä ;) Ja se ruoka oli sanalla sanoen mahtavaa: pastaa maanmainiolla jauhelihakastikkeella ja täytettyjä vihreitä paprikoita --- niin hyviä että adjektiivit loppuivat kesken. Lisäksi tarjolla oli iso vadillinen salaattia baby-pinaatista, punaisesta paprikasta ja juustosta kevyellä vinaigrettekastikkeella. Toni kehui myös salaattia ylisanoin, mutta siihen en kipeällä vatsallani uskaltanut koskea. Amerikan-sisilialainen keittiö todella toimii!
Harmi vain että vatsaa kivisti vielä neljältä seuraavana yönä.
No comments:
Post a Comment