Ruoka oli --- kamalaa, vetistä, ylikypsää pastaa ja tomaattikastiketta. Mutta eipä tapahtumaan oltu pelkästään syömään tultu. Parasta oli hiljainen huutokauppa.
Huutokaupattavat tavarat olivat tosi kivoja. Tarjolla oli niin paikallisilta yrityksiltä lahjoituksina saatuja juttuja aina vuoden lakimiespalveluista, jumppapaikan synttärijuhliin (jonka sain suureksi ylpeydekseni järjestettyä :), alamäkiajopaikan maastöpyöräilykurssista (jota Toni ei nyt sit kuitenkaan huutanut ja sai heti töissä asiasta huutia) herkkukaupan lahjakoreihin, kuin koululaisten vanhempien tarjoamia palveluksia, esimerkkinä vaikka "50 kukkasipulia istutettuna pihamaalle", "kasvimaan kitkennät koko kesälle" tai "kuukauden sunnuntaijälkiruoat toimitettuna". Poliisi ja palokunta kantoivat myös kortensa kekoon yhteisen hyvän eteen. He tarjosivat molemmat koulukyytiä, toinen poliisiauton, toinen paloauton kyydissä. Ihania, mittaamattoman arvokkaita elämyksiä --- jotka olivat tosin mitattavan kovissa hinnoissa heti huutokaupan alusta lähtien.
Lisäksi jokainen esikoululuokka oli tehnyt jotain omaa huotokaupattavaksi. Niilon ikäkauden luokat olivat koristelleet kivat jakkarat, jokainen luokka omansa. Ja minä tietenkin sain huudettua mitattavan edullisesti mittaamattoman arvokkaan Niilon luokan nimikkojakkaran meille lastenhuonetta (tai siis tällä hetkellä olohuonetta) koristamaan. Ihanaa!
Lapsille on avautunut jakkaran saapumisen myötä aivan uusi maailma. Miltei yltävät sen avulla jo keittiön yläkaapille, joka on miedosti huolestuttavaa. Kirjat löytyvät kirjahyllystä jakkaran avulla omatoimisesti, joka on taasen äärimmäisen kätevää.
Ehdottomasti siis win-win, palli ja kaikki. Äiti ja pojat tykkää. Ja koulukin sai kerättyä yhdessä illassa miltei 5000 taalaa yhteiseen hyvään.
2 comments:
AIVAN HUIPPU HIENO JAKKARA!!!!!!! Määkin olisin huutanut ton!!!!
Tänks! Jakkara on omasta mielestänikin super-hieno. Koristelut on tehty suurelta osin sormiväritekniikalla, joten siitä vain kokeilemaan :)
Post a Comment