Iso kiitos isovanhemmille lenkkiorpojen lasten kaitsemisesta! (Kuva täältä.) |
Kotona ollessa lenkkien määrä on pysynyt maltillisena, päätä kun on päässyt hoitamaan myös joogasalilla. --- Niin, ja lapsiakin on pitänyt kaitsea, ihan itse! Viime viikon kilometrisaldo oli kaikesta huolimatta kuitenkin kohtuulliset 36 kilometriä. Sunnuntain pitkä, 18 kilometrin lenkki oli miltei autuaaksi tekevä kokemus. IPod oli päivitetty hyvällä, juoksettavalla humpalla --- ja juoksu todella rullasi, siitäkin huolimatta että viimeiset pari-kolme kilometriä sai kipittää sellaisessa kaatosateessa, että kotona ei olisi ollut pakko mennä suihkuun ollenkaan.
Mietin muuten puoli-vakavissani tänne osallistumista. Itse 21,1 km juoksuhan taittuu suht' kivuttomasti, mutta kun kisa alkaa puolelta yhdeksältä aamulla. Ja parkkipaikkoja ei ole, joten junalla/bussilla pitäisi mennä. --- Tuplavaikeaa.
Juoksemisen sivuvaikutus on jatkuva nälkä. Onneksi Suomesta tuli kuitenkin tuotua kaikkea sopivaa (ja pöh!) palauttavaa ruokaa, kuten suklaata ja turkinpippureita. Että ei näilläkään kilometreillä pääse kuihtumaan pois.
No comments:
Post a Comment