Kahden ja puolen viikon päästä Pahvitalon pitäisi olla tyhjä.
Tarpeet kahden kuukauden elämälle pitäisi pakata matkalaukkuihin.
Uikkarit, shortsit, hellemekot.
Varvastossut, lenkkikengät, korkokengät, toppakengät.
Toppatakit, pipot ja lapaset.
--- Ja loput konttiin.
Marraskuu alkaa lomalla lännessä.
Las Vegas, Grand Canyon, ehkä Los Angeles, ehkä San Francisco.
Tarkkoja suunnitelmia ei ole vielä tehty.
Ehtiihän sitä.
Puolenkuun jälkeen palaamme Massachusettsiin.
Nautimme loppuajan hotellielämästä mieheni työpaikan vieressä.
1. joulukuuta astumme jälleen lentokoneeseen, tällä kertaa määränpäänä on Suomi.
Mutta onko Suomi se lopullinen, pysyvä määränpää?
Sitä ei tällä hetkellä tiedä vielä kukaan.
Elämää ei voi väittää tylsäksi eikä ennalta-arvattavaksi.
Mutta vaikka kaikkensa yrittää, pientä stressiä pukkaa.
Äidistä on tuloillaan momsteri.
3 comments:
Ou nou, nyt sarahti. Taa on tata, taa on niin tata! Just kun johonki tutustuu niin heti se muuttaa johonki muualle, se on ameriikan laki.
Toivottelen pitkaa pinnaa!
Ou jee! Näillä näkymin käymme Suomessa jouluna vain kääntymässä. Ameriikan seikkailut siis jatkuvat, tarkka paikka on vain vielä jäsentymättä :)
Silla lailla. Tulee siina huonekaluista turhat polyt ravistelua kun ne roudaa tuolla tavalla pari kertaa Atlantin yli ;-D
Post a Comment