Luonnonpuisto

Omaksi ja lasten riemastukseksi, 

omalta kotipihalta käsin voi toistuvasti bongata kaikkea jännää.

Toistaiseksi Leo ei ole saanut yläkuvan kalkkunoita juosten kiinni.
Yritetty kyllä on, miltei joka kerta.

Ensimmäisellä vilkaisulla luulin alakuvan otuksia vinttikoiriksi.
Mutta eivätpä ne sitä ole.
Etupihallamme on näemmä peuravaara.

Muita otuksia---

Pupuja, sammakoita ja oravia, maa- saati puu-, 

niitä ei jaksa enää edes laskea.

Söpöjä ovat.

Varsinkin sammakot ovat Niilon mieleen.

Asuvat Nancyn ikkunan alla.

Tulikärpäsiä kävimme heinäkuussa katsomassa iltakävelyillä.

Laulukaskaita kuuntelemme näin elokuussa joka ilta.

Ja se pesukarhu ---

Hautasimme sen alkukesästä,

Ameriikan Paulin kanssa.

Oli uupunut uima-altaan kulmille.