--- No, Vennamoa lainatakseni, loppupelissä kyllä kansa tietää.
Omat äänemme luikautimme jo viime lauantaina kuponkiin, olipahan hyvä tekosyy ajella kolmisenkymmentä mailia Bostoniin lounaalle. Lounaspaikkaa etsiessä törmäsin suuren maailman vaalitaistoon, johon verrattuna suomalainen mediapeli on aika näpertelyä.
Kadun varressa seisoi pari siistiä nuorta miestä, LaRouchen kannattajia, pitämässä pystyssä Barack Obamaa vastustavaa kioskia. Että miksikö kiinnitin heihin huomiota?
Tämän takia.
Viikset nähtyäni oli aika lähellä, että olisin mennyt kirkumaan heille muutamia valittuja ja valikoimattomia solvauksia. Koska olen kuitenkin pohjimmiltani nössö ja oli nuo lapset mukana, niin jäi sitten vain aikomukseksi. Onneksi joku on asialle jo jotain tehnytkin.
Kuka tämä LaRouche sitten on? Wikipedian mukaan vähintäänkin epäilyttävä henkilö. Sananvapauden nimissä tämäkin rikkaruoho saa silti kukkia.
Tällä hetkellä politiikassa päällimmäisenä kukkivat republikaanien esivaalit. Mitt Romney, entinen Massachusettsin kuvernööri, näyttäisi olevan aika vahvoilla. Miestä on syytetty hajuttomuudesta ja värittömyydestä, mutta ihan turha tapaus hän ei ole. Kuvernöörikaudellaan hän mm. allekirjoitti osavaltion terveydenhuoltoa uudistaneen lain, Romneycaren, joka mahdollisti entistä useammalle kuulumisen joko vakuutuksen tai ilmaisen terveydenhuollon piiriin.
Tällä hetkellä politiikassa päällimmäisenä kukkivat republikaanien esivaalit. Mitt Romney, entinen Massachusettsin kuvernööri, näyttäisi olevan aika vahvoilla. Miestä on syytetty hajuttomuudesta ja värittömyydestä, mutta ihan turha tapaus hän ei ole. Kuvernöörikaudellaan hän mm. allekirjoitti osavaltion terveydenhuoltoa uudistaneen lain, Romneycaren, joka mahdollisti entistä useammalle kuulumisen joko vakuutuksen tai ilmaisen terveydenhuollon piiriin.
Obama on sittemmin yrittänyt tehdä samaa koko liitovaltion mittakaavassa, joka on nostanut varsinkin republikaanien niskavillat pystyyn. Esimerkkinä republikaanien sosialisminvastaisesta propagandasta tutun natiivin FB-sivuilta napattu opettavainen tarina:
An economics professor at a local college made a statement that he had never failed a single student before, but had recently failed an entire class. That class had insisted that Obama's socialism worked and that no one would be poor and no one would be rich, a great equalizer.
The professor then said, "OK, we will have an experiment in this class on Obama's plan". All grades will be averaged and everyone will receive the same grade so no one will fail and no one will receive an A.... (substituting grades for dollars - something closer to home and more readily understood by all).
After the first test, the grades were averaged and everyone got a B. The students who studied hard were upset and the students who studied little were happy. As the second test rolled around, the students who studied little had studied even less and the ones who studied hard decided they wanted a free ride too so they studied little.
The second test average was a D! No one was happy. When the 3rd test rolled around, the average was an F. As the tests proceeded, the scores never increased as bickering, blame and name-calling all resulted in hard feelings and no one would study for the benefit of anyone else. To their great surprise, ALL FAILED and the professor told them that socialism would also ultimately fail because when the reward is great, the effort to succeed is great, but when government takes all the reward away, no one will try or want to succeed. It could not be any simpler than that.
Remember, there IS a test coming up. The 2012 elections.
These are possibly the 5 best sentences you'll ever read and all applicable to this experiment:
You cannot legislate the poor into prosperity by legislating the wealthy out of prosperity.
What one person receives without working for, another person must work for without receiving.
The government cannot give to anybody anything that the government does not first take from somebody else.
You cannot multiply wealth by dividing it!
When half of the people get the idea that they do not have to work because the other half is going to take care of them, and when the other half gets the idea that it does no good to work because somebody else is going to get what they work for, that is the beginning of the end of any nation.
Vaikka en republikaanien oppeja täysin allekirjoitakaan, tämän kaltainen keskustelu työn ja hyvinvoinnin jakautumisesta ei olisi yhtään pahitteeksi Suomessakaan --- ja vielä yllä olevan kaltaisilla ymmärrettävillä termeillä.
Viime aikoina Mitt Romney on ollut otsikoissa epäisänmaallisen käytöksensä takia. Mies kun on tallettanut miljoonia Caymansaarten veroparatiisiin. Eikä miehen huolellisella verosuunnittelulla saavutettu tavallista kuolevaista huomattavasti alhaisempi ansiotulojen verotuskaan oikein kilauta oikeita kelloja.
--- Että se niistä tuppeen sahatuista laudoista.
2 comments:
Mun on pakko olla vähän eri mieltä. Siis tuosta ymmärrettävien termien käyttämisestä, jos se tarkoittaa asiasisältöjen yksinkertaistamista edelläkuvattujen lauseiden tyyliin.
(Ottamatta nyt edes kantaa siihen onko Obaman politiikka 'sosialismia' (täältä Euroopasta katsottuna tietenkään ei, ellen ole ymmärtänyt jotain hirvittävän väärin), tai siihen onko niinsanotun hyvinvointivaltion ytimessä tosiaan ajatus siitä että puolikas kansasta on vapaamatkustajia ja toinen puolikas haluaisi olla.)
Täällä Suomessa on tällä hetkellä vaan yksi hyvin.perus.puolue joka yrittää valloittaa kansaa (ja onnistuukin kai osaltaan) heittelemällä ytimekkäitä lauseita joista on karsittu kaikki termit joiden ymmärtämiseen tarvitaan yleissivistystä. Avot, johan tulee jokaiikalle hyvä mieli kun annetaan oikein maisterisjätkän suusta ymmärtää että kyse on simppeleistä mekanismeista joita herrat kiusallaan monimutkaistaa. Mutta kun. Ulkopolitiikka, EU-lait, terveydenhuoltosäädökset ja rahoitusvastuun jakautuminen kunnille/valtiolle, verojen nousun/laskun pitkäaikaisvaikutukset jne. Ne on politiikan ydintä ja (ainakin mun mielestä, vaikka kuinka olen kv-politiikan sivuaineilija) ihan oikeasti hankalia ja monimutkaisia asioita. Politiikkaan perehtyneet tutkijatkaanhan ei aina tiedä mikä vaikuttaa mihin, talousmekanismit ja maailmanlaajuiset kehitykset ailahtelee, joku katsoo asioita Suomen mittapuulla, toinen Euroopan, kolmas taaksepäin.
Vaikka on hankalaa ja mahdotonta vaatia koko väestöä perehtymään politiikkaan, on melko kyseenalaista sekin, että pureskellaan kokonaisuudet kärjistetyiksi vauvanruoiksi ja tarjoilla näitä totuuksina.
Tosin voi olla, että Suomessa ongelma on pienempi kuin vaikka USAssa.
Tai voihan olla että puolitahallani ymmärsin pointtisi väärin, kun on niin hyvä poliittisen vastakkainasettelun putki päällä :)..
Täällä Tampereella vaalipäivä on melko kirkas ja leppeä, aurinkokin paistelee hankiin. Oma HAAVISTOääni menee purkkiin viime hetkillä, ja ihan kutkuttava ilta on tulossa kun Väyrynen ja Haavisto kisaavat kakkospaikasta. Nähtäväksi jää (ja liuta muita toimittajakliseitä):)..
En peräänkuuluta asioiden yksinkertaistamista, vaan keskustelua oikeista asioista niiden oikeilla nimillä.
Näin etäisesti ja etäältä katsottuna tuntuu, että kaistanleveyttä käytetään turhan paljon aika triviaaleihin vääntöihin, joista huomattava osa on tuon maisterisjätkän ja hänen hengenheimolaistensa aikaansaamia. Euron kriisi on toki vakava asia, mutta ne velkatakuut, homot ja adoptio-oikeus, maahanmuuttajat ja Ahvenanmaa... siis köh-köh! Näin maallikon näkökulmasta en ole huomannut kovin paljon rakentavaa keskustelua itse työn ja hyvinvoinnin säilyttämisestä Suomessa. Pikemminkin tuntuu olevat hiljaa hyväksyttyä, että pienikin kasvun hidastuminen tai muu negatiivinen ennuste johtaa joukkoirtisanomisiin.
Republikaanien pointit ovat aika raflaavia, mutta on niissä mietittävääkin. Varsinkin kun Suomi on viime aikoina ottanut aimo harppauksen oikealle. Että mietitäänpäs nyt sitten, pelkän populistisen huutelun sijaan, miten sitä työtä ja hyvinvointia monistetaan. Ja miten taataan lapsille lapsuus ja vanhuksille ihmisarvoinen vanhuus.
Post a Comment