Olen etsinyt pulmaani ratkaisua vaalikoneista. Kysymykset NATO-jäsenyydestä, rauhanturvatehtävistä Afganistanissa, Karjalan palauttamisesta ja parveketupakoinnista eivät vain puhuttele. Lisäksi ihmettelen kuinka ihmisiä vieläkin kiinnostaa mitä muiden makuuhuoneessa tapahtuu, elämme sentään vuotta 2012. Jumalan siunausta vain itse kullekin!
Missä ovat ne oikeat, arkipäiväiset asiat, sellaiset joilla on oikeasti merkitystä? Käsitelläänkö niitä vaalipaneleissa (joita en näe) tai jaaritellaan maakunnassa torikahveilla? Presidenttihän on kaiketi myös jonkinmoinen arvojohtaja (tai siis nykyinen ei moisen muottiin ainakaan omien sanojensa mukaan taipunut), joka voisi olla oikeista asioista jopa jotain mieltä. Enkä nyt puhu Jumalan siunauksista.
Mutta asiaan ---
Arvatkaa vain mitä nämä rupuiset vaalikoneet suosittelivat allekirjoittaneen ehdokkaaksi?!? Hesarin tarjoama kolmen suora oli Lipponen-Arhinmäki-Biaudet, Ylellä taasen Niinistö-Lipponen-Haavisto. Mielipiteettömyydessänikin voin olla siis niin väärässä, varsinkin kun kysytään vääriä mielipiteitä!
No, koska poliittinen retoriikka ei sytytä saati tuota haluamaani tulosta, täytynee valita vaihtoehtoinen lähestymistapa sen oikean ehdokkaan löytämiseksi: sloganit. Kampanjan tunnukseenhan on kaiken järjen mukaan tiivistetty se ehdokkkaasta olennaisin.
Numero 2 - Pekka Haavisto. "Kokoaan suurempi Suomi."
Numero 3 - Timo Soini. "Suomen Soini presidentiksi."
Numero 4 - Paavo Väyrynen. "Koko kansan Paavo."
Numero 5 - Paavo Lipponen. "Pehmeiden arvojen luja johtaja."
Numero 6 - Sauli Niinistö. "Suomella töissä."
Numero 7 - Sari Essayah. "Askeleen edellä."
Numero 8 - Eva Biaudet. "Suomi uskaltaa ola avoin, rohkea ja tasa-arvoinen."
Numero 9 - Paavo Arhinmäki. "Vapaus, tasa-arvo ja kestävä kehitys."
- Ehdokkaat 3 ja 4 ovat rehellisiä: he eivät edusta kansaa vaan itseään.
- Numero 9 on taustalleen uskollinen, mutta tuo viittaus Ranskan vallankumoukseen --- hei oikeasti!
- Numero 8 ei osaa tiivistää ja pysyä asiassa. Jo pelkkä ajatus uudenvuodenpuheesta pelottaa.
- Numero 5 yrittää aivan liikaa. Olla vähän niin kuin kaikkien kanssa, vaikkei olisikaan, kuin nahkurin orsilla. (Sori, oli vain pakko :)
Kisassa kolmannen sijan vie ehdokas numero 7 - Sari Essayah.
Essayahin slogan on yllättävän toimiva, mutta se ei kerro mistä hän on askeleen edellä? Vai tarkoittaako tuo sitä, että Sari ei ole koskaan myöhässä? (Samaahan ei voi sanoa minusta, usein kun on ajoituskin vielä ihan pielessä.)
Kakkoskorokkeelle nousee ehdokas numero 6 - Sauli Niinistö.
Jep jep. Just another day in the office.
Voiton vie siis ehdokas numero 2 - Pekka Haavisto.
Luotan että tässä tapauksessa suurella Suomella ei tarkoiteta rajan taakse jääneitä alueita, vaan enemmän sitä henkistä puolta. Suomi todella kaipaa suurta sydäntä, muulloinkin kuin lätkän MM-kisoissa. Ja elimenä maksa on jo niin passé.
Kai tämän ehdottoman analyyttisen päätelmäketjun tuloksena pitää sitten, hieman itsellenikin yllätyksenä, äänestää sitä omaa ehdokasta.
--- Vaikka ennemmin taitaa se kaikkein alin kerta jäätyä kuin Pekasta tulee pressa :(
Mutta mitä tulee niihin toisiin vaaleihin ---
Palataan asiaan tuonnempana.
2 comments:
Mulle tarjottiin Paavo Arhinmakea, kahdesti. Pistaa miettimaan omaa a)kantaa b) luetun ymmartamista. Jatan aanestyksen valiin molemmissa maissa, teen jotain mukavampaa silla aikaa, pesen vaikka vessaa.
Damn! Meillä huonepalvelu hoitaa tuon vessan kuuraamisen. Näinköhän tässä oikeasti joutuu uurnille? Noh, lapset saattavat vielä pelastaa kansalaisvelvollisuuden toimeenpanolta.
Post a Comment